Syksyn töitä ja Suomen suurin sirkus ja taatusti kallein

Pitkästä aikaa
Morjensta taas, meni muutama viikko viimeisimmästä blogista, tuli kait eteen jonkinlainen uupumus ja väsymys ja ajatusten takkuaminen. Syksyyn ja talven tuloon varautumisen valmistelevat työt ja niiden loputtomalta tuntunut to do- listan loputon jatkuminen söi voimia ja aikaa ja paljon.

Liekkö ollut tuo upea hellekesä, joka sai kesällä laiskottelemaan ja nautiskelemaan niin kuin kuuluikin tehdä. Moni asia, joita olisi pitänyt tehdä keskikesällä siirtyi tänne tippuvien, keltaisten lehtien aikakaudella.
Nyt alkaa olla moni asia valmiina, enpä ole tullut aikaisemmin ajatelleeksi näin tarkasti mitä kaikkea sitä pitää tehdä ennen syys saapumista ja sateita, yhä syvenevää pimeyttä, palelevia sormia ja ensilumen saapumista, saati talven tuloa.

Flaksi
Meille kävi tässä vahingossa flaksi, kun teimme 3 vuoden kiinteähintaisen sähkösopimuksen vuosi sitten ja tulevat sähköenergian hinnan nousut saatiin näin vahingossa torpattua. Tuo siirtomaksu on vain aivan käsittämätöntä, kun 2 kuukauden käytetyn sähköenergian hinta, on saman suuruinen kuin 1 kuukauden siirtomaksu.
Että kiitos vain vihreiden kansanedustaja ja ulkoministeri Pekka Haavisto ja sen aikaiset kumppanit hienosti, taannoin järjestetyistä liiketoimista joissa olitte neuvottelijana ja taisittepa olla jopa kehitysministerinä, voisi sanoa että homma meni todella vihkoon.

Siispä varauduin valmiiksi jo jätkänkynttilöillä, jos vaikka joutuu valaisemaan pihat antiikkiseen malliin, ja onnistuuhan tuon päällä keittää vaikka aamu mocat 😉

Touhutippa
Sitä harmittelee jo etukäteen, kun tietää että kohta on kuljeskeltava touhutippa nenän päässä ja kirota adventtisohjossa kastuneita märkiä jalkoja ja samalla haaveillen kookospalmussa kasvavasta pähkinästä, raikkaan kirpakasta kylmästä juomasta ja valtameren aalloista.
Kesän aikana on tullut levitettyä pihoille, jos jonkinlaista kapistusta ja vempainta ja värkkiä, kait niitä kesään kuuluvia juttuja.

Vekottimet
Näitä vekottimia tulee kerättyä sitten pois autotalliin, miettien mihin hyllyyn mikin kuului, hiljalleen ne löytävät oman paikkansa, ei välttämättä samoja, joista ne kevään ja kesän aikana ovat lähteneet liikkeelle. Pitääpä mielen virkeänä kuitenkin, tuumaillessa sen talvehtimis paikkaa ja tarpeellisuutta.

Samalla tulee paiskottua peräkärryyn ne kapistukset, jotka ovat rikkoutuneet ja joita ei pystyisi edes MacGyver korjaamaan paperiklipsillä ja tinapaperilla, saati pesukarhun kylkikarvalla purkkaa liimana käyttäen, vaikka kaikkea se kaveri korjaakin, melkoinen kierrättäjien kaveri tuo MacGyver.

Paskamyrsky
Edellisen talven paskamyrskystä ja keväällä olleen valtaisan siivoamis- ja puhdistus urakasta viisastuneina, päätimme laittaa grillikatoksen kattotuolien ja katon sekä hirsiseinien välisiin aukkoihin verkot, joilla estetään lintujen pääsy talvella viettämään, jos jonkinlaisia pippaloita grillimajan sisälle, samalla pysyvät hyttyset, saati itikat pois lutkuttamasta tulevana kesänä viattomien ihmisten veriä.

Ei ne linnut ihan pöljiä olleet, ykkös- paikat tuntuivat olleen talvella pistorasioiden päällisosat, joihin oli kytketty kellokatkaisimia, tuottivat selkeästi lämpöä. Kukas sitä vapaaehtoisesti persettään palelluttaa.

Laiska töitään luettelee siispä luetellaan lisää:
Syksyn edistyessä piti leikata kaiken maailman kasveja, siirtää osa sisälle, täyttää puuliiteri 17 kuutiolla puita, ja tehdä lisää halkoja vuosien päähän, viedä lumilinko huoltoon, putsata rännit, pestä erilaiset koneet ja öljytä ja tehdä talvihuoltoja, siinä jobissa oli mukava syy ottaa kaikenlaiset työkalut esille ja samalla sai perusteltua vaimolle miksi näitä pitää olla niin monenlaisia, ajaa traktorilla lehdet kasaan, jes ja jne jne.

Ruikuttaminen seis ja hymyä huulille
Mutta nyt taas käynnistellään konetta, siis ruikuttaminen nurkkaan. Kaivelin muuten kaukoputken esille pölyttymästä, kun yöt pimenivät ja vähän oma mielikin kait, ja ryhdyin taas seuraamaan avaruuden tapahtumia, monen monta planeettaa ilmestyi etsimelle mutta, eipä näkynä uhvoja sanoisi Savolais ukko, ja kaitpa totesi, että nyt ei naarata, kun akka järveen putos. Vitsi vitsi.

Katselin varsinkin pois pohjolasta pakenevia tipuja, oli taas ilmassa, vaikka minkälaista sulkiin verhoutunutta tirppaa. Hiukan tuli haikea mieli, kun kuvitteli itse istuvansa Rodoksen vanhan muurin päällä siemailemassa kylmää ja huurteista, kastepisaroiden kyllästämää olut tölkin sisältöä, taas. Nyt askartelu ja kait jonkinlainen preppaaminen jatkuu.

Vielä yks juttu
Vietiin mehupuristamoon 50 kg omenoita, saatiin niistä 27 litraa mehua, hetken aikaa kävi mielessä siideri, pitäisikö laittaa poeka puhisemaan, mutta siirrettiin asia tulevalle syksylle, silloin voisi olla taas mahdollisuus siihen.

No sitten se sirkus
Reilut puolitoista vuotta sitten rantautui kiinalaisten viimeisin lahja muulle muailmalle savolaisittain sanottuna, olihan sieltä toki tullut aikaisemmin lahjana, kiinalaisten perunat eli riisi haastamaan lantut ja potut Suomessa.
Saimme siis riesaksemme pienet virukset, ei pieniä vihreitä miehiä, jotka alkoivat vaivata kansaa ja tehdä poliitikkojen ja virkamiesten, tai siis tänä päivänä pitäisi kait sanoa virkahenkilöiden elämästä vähemmän mukavaa.

Hyvin nopeasti näytti, että paniikki muutti asumaan tiettyjen ministereiden ja virkahenkilöiden korvien väliin, ei tiedetty mitä pitäisi tietää ja annettiin lausuntoja, jotka olivat melkoisen tyhjiä sanoja pullollaan, no se ei sinänsä ollut mitään uutta.

Poista maski
Varmuusvarastoissa lojui tuotteita eli maskeja, joita saattaisi tarvita hädän hetkellä, no kun hätä sitten tuli, eipä ollut muuta vaihtoehtoa kuin lausua poista maski, tuon mainion viihdeohjelman tapaan. No se vehtaaminen uusien maskihankintojen suhteen alkoi muistuttamaan vanhaa kunnon Dallasia, kaikkien aikojen saippua oopperaa. Kaitpa joku sai siitä palkinnoksi moitteet, ellei peräti syytettä, tiiä häntä.

Hankintoja ja tarjouksia pyydettiin mistä sattuu ja kyllähän se sattui, milloin eivät olleet vaatimuksia täyttäviä tai joku oli astuttu jonkun varpaille tai mahdollisesti tehtiin kait jopa vikavirheitä. Lopuksi taisi olla vielä pula essuista, kasvosuojista ynnä muista tuotteista, joita kuvittelisi olevan varmuusvarastoissa.
Mitäs muuta varten niitä varmuusvarastoja on kuin hädän tai tuli mieleen vaikkapa sodan varalle. Eli taisi mennä homma alussa niin sanotusti vihkoon.

Rajoituksia ja lisää rajoituksia
Seuraava suuren suuri operaatio oli rajoitukset, ravintolat, julkiset tilat ja vastaavat tilat kiinni, ja nopeasti. Alussa tuo lienee ollut tarpeellinen toimintamalli, mutta Uudenmaanlääni sulkutilaan ja rajat kiinni, oliko siitä loppujen lopuksi suurempaa hyötyä, verovaroja poltettiin kyllä hyvin huolellisesti.

Se oliko hallituksella eli hallituspuolueilla tai virkahenkilöillä homma hanskassa ja toiminta johdonmukaista, voi jokainen tuumailla ja tehdä oman johtopäätöksensä, varmasti löytyy mielipiteitä puolin, jos toisin. Miksi esimerkiksi ravintolarajoitukset olivat yhdessä vaiheessa yhtä rajut diskojen kuin lounasravintoloiden osalta, ja myös alueilla, jolla ei ko virusta edes esiintynyt.

Lounasravintolassa henkäilyä.
Lounasravintolassa kun menet huohottamaan ja henkäilemään toisen niskaan, saattaapi tulla pikainen painikilpailu pöytien välissä, kovalla alustalla. Diskossa kun teet samanlaista ja vastaavaa huokailua, saattaa lopputulos olla myös painimaaottelu, joka käydään mahdollisesti pehmustetulla patjalla, jos sinne asti ehtii, ilman erotuomareita.

Samaten tuo kirjastoissa asiointi, aika harvoin kirjastossa näkee tungokseen asti väkeä. Linnakkeella aikoinaan, armeijassa palvellessani (lue hyvin hyvin kauan sitten) kirjasto oli kyllä pieni kaksiovinen kaappi, jos sellaiseen änkeäisi enemmänkin, kirjastossa hyllyjen välissä sukkuloivia asiakkaita, voisi tuo välimatka jäädä silloin melkoisen pieneksi. Tuskinpa moisia kirjastoja on enää olemassakaan, tiedä häntä.

Juupas eipäs minäpäs
Kinaamista valtataistelua ja suoranaista sekoilua, ja arvatkaapa ketkä tämän maksavat
Hyvin nopeasti kävi ilmi, että vaikka pääministerinä on Marin, näytti siltä, että Kiuru oli joka tilanteessa se, joka pyrki näyttämään kaapin paikan. Eräässä vaiheessa sai vaikutelman, että demarit työnsivät Kiurua taka-alalle, pois julkisuudesta, piiloon. Lausuntoja ryhtyi antamaan sosiaali- ja terveysministeriö yleisellä tasolla ei Kiuru.

Olihan ilmeistä, että edellinen, taksiliikenteen uudistuksen junaillut liikenneministeri oli saanut hyvin vakavan kilpailijan Suomen epäsuosituimman poliitikon ja ministerin titteliin, saavutushan sekin kait on. Onhan se ihmisen aina hyvä yrittää, ajatella ja tavoitellaniitä asian hyviä puolia.

Ihmisten mielipiteet alkoivat selvästi rasittamaan muutenkin puolueitten suosiota, tosin eihän poliitikot myönnä yleensäkään juuri mitään mikä voisi olla heille negatiivistä, tai he alkavat kääntelemään takkejaan kuin aikoinaan eräs kunniapuheenjohtaja konsanaan. Jotenkin tuli mieleen sellainen sote uudistus, kuis se nyt noin niin kuin meni, perusterveydenhoidon osalta.

Ja lisää pelaajia kentälle, minä eipäs kuin minä
Tilanteen eli koronaviruksen yhä jyllätessä, samaan aikaan kun muut länsi Euroopan maat tekivät nopeita johdonmukaisia päätöksiä niin rokotuksista, ketkä rokottavat ja keitä, tai vaikkapa rokotuspassista, täällä Suomessa byrokratia jauhoi ja jauhoi. Voi kyllä sanoa, että se näyttää ja vaikuttaa rehellisesti sanottuna edelleen melko tehottomalta.

Näytti suorastaan kinaamiselta, kun useat tahot kuten mm. avi, thl, stm, kela, pm, um jne ajoittain pyrkivät nokittelemaan ja kinaamaan keskenään, torppaamaan toistensa lausuntoja ja samaan aikaan palaa edelleen tolkuttomasti niitä verovaroja, Suomi velkaantuu.
Yritykset menettävät tuloja ja ihmisiä joutuu valtavat määrät työttömiksi ja kaiken lisäksi, arvatkaapa ketkä sen edelleen maksavat, toivottavasti kukaan ei hengellään. Siinä sitä sarkaa ja aiheita joillekin tohtorikoulutettaville henkilöille tutkimuksen aihetta.

Valoa tunnelin päässä, toivottavasti sieltä ei tule juna
Suomalaiset ovat kyllä ottaneet kiitettävästi maskit käyttöön ja käyttävät edelleen, vaikka epidemian alussa eräät asiantuntijat väittivät, ettei niitä tarvittaisi, eiköhän ne maskit ole auttaneet tilanteesta ylipääsemiseen kuitenkin varsin paljon.

Toinen helpottava tilanne on varmaankin se, että Suomi on hyvin harvaan asuttu maa ja täällä ei sosiaaliseen kanssakäymiseen kuulu vielä poskisuudelmat. Kyllähän diskojen sulkeminen oli varmaan jossain vaiheessa asiallinen ja perusteltu toimenpide.

Lopuksi
Toivottavasti yhteiskunta avautuu ja palautuu takaisin normaaliin tilaan, ja eri viranomaiset pystyvät rakentamaan sellaisen systeemin ja järjestelmän, joka toimii tehokkaammin, johdonmukaisemmin ja kustannus tehokkaammin kuin tämä tilanne hoidettiin, koska tämä hässäkkä ei varmasti jää viimeisemmäksi kerraksi.