Vihdalla vai vastalla, selkäpiissä tuntuu

Vihtoa vastallako
Kas noina juhannuksesta ja helteistä nauttimisen viikkoina, on ollut tapana taitella rauduskoivusta vihta tai vasta, riippuen missä päin Suomen niemeä sitten saapasteleekin. Monet tekevät sen omista koivuista, mutta jotkut ihmiset tuumailevat sen tuntuvan makoisemmalta, suorastaan kostonhimoisemmalta ja nautinnollisemmalta, kun sen oksat on leikannut puolitylsällä puukolla ikävän naapurin koivikoista. Toki torillakin tavataan kahvittelun kesken, kun haluaa päästä kaikkein helpoimmalla moisen hankinnasta.

Viisaitten suusta taas
Nuo viisaat ja kait jo vanhatkin tietäjät osaavat kertoa, että vihdan viuhuttajat asustelevat noissa lännen suurissa kylissä ja miksei vähän pienemmissäkin, viljavien lainehtivien peltojen keskellä. Löylyt ovat siellä napakat ja korvia koskettelevat, suorastaan kiukkuiset. Saattaapi siellä sahtikin käydä kuistilla, jo toisen eli uudemman kerran elonsa aikana.

Raja
Raja vihdan ja vastan käyttäjien välillä kulkee noin Porvoo – Oulu linjoilla, senkin rajan voi ylittää nykypäivänä ilman sisärajatarkastuksia turvallisesti, ilman THL.n tai AVI.n lupaa. Heti tuon näkymättömän rajan toisella puolella eli idässä, viettää aikaansa väki, joka saunassa pieksee toisiaan vastalla,kuumassa hikimajassa, jonka lauteilla meno heikoimpia jo hirvittää.

Saunojat kumartelevat nöyränä löylynhengelle, kuunnellen sen pihinää ja puhinaa, ja kommentoiden saunan kuumuutta ähisten ja irvistellen.
Tuo samainen henki muuten viihtyy yhtä tulisena saunoissa, myös tuolla rajan länsipuolella ja tekee saunovasta väestä yhtä lailla nöyriä ja kumaraisia ja kasvojen ilmeitään vaihtavina.

dav

Ne samat viisaat jatkoivat
Vasta on vihtaa pidempi ja pulleampi, peräti jopa 75 cm pitkä, kaitpa tuollakin on jokin tarkoitus. Olisiko saunat idässä isompia, vai väkeä vähemmän tiedä tuota. Lännessä tuo vasta on 50–55 cm pitkä ja litteä, niin nuo kertovat, kaitpa tuo paikkaansa pitää. Yhtä lailla käyttötarkoitus on molemmilla sama, eli ei kiusata kuumassa saunassa pelkästään vieressä istuvaa tuskaisen kuumalla ilmalla, vaikka hitosti tekisi mieli, vaan aiheuttaa itsellen myös tietynlaista kipua ja nautintoa.
Jotkut pyrkivät tekemään samoja asioita eli kivun tuottamista toisilleen, tiukassa nahka asussa hiukan toisenlaisessa tilanteessa ja huoneissa, no se siitä.

Verenimiöitä
Tarkoitus lienee saunassa roimia itsestään vaikkapa noiden hyttysten, itikoiden eli sääskien tekemien pahkuroita, nuo verenimiät kun ovat käyneet aterioimassa ja herkuttelemassa viattoman ihmisen verta ja tekaisseet samalla noita kutiavia patteja.
Joitain muitakin tahoja muuten kutsutaan myös verenimijöiksi, mutta ne liikkuvat yleensä kahdella jalalla ja niillä ei ole imukärsää, kuppaavat muuten vaan, etupäässä lompakoita.

Omia muistoja hiukan erilaisista vihdasta
Käytiinpä aikoinaan kavereitten kanssa viikon kalareissulla syvällä Lapin erämaissa, ja siellä nuo paikalliset inisijät saivat aitoa etelän miesten verta ja paljon. Saattoihan olla, että myös alkoholiksi kutsutulla aineella oli mahdollisesti vaikutuksia sietokykyyn, saati niiden havainnointiin, mutta saivathan itikatkin halvan jurrin.

mde

Kutka
Kun palasi kotiin reissusta, oli pakko tehdä erikoisjärjestelyitä hemmetinmoisen kutinan tähden,ei sukupuoliklinikalla, vaan saunassa. Oli pakko sitoa vihdan joukkoon runsaskätisesti teräväneulaisia katajanoksia ja sillä piestä itseään tulikuumassa saunassa niin pitkään että kutka katosi, ja kyllähän se lopulta helpotti. Iho kyllä muistutti sen jälkeen hetken aikaa siltä, että olisi juossut alasti tiuhan pajukon läpi. Kaikkeen sitä ihminen ryhtyykin hyvän olon takia, vähemmän viisautta, enemmän tuskaa.

Nykypäivänä nou nou
Nykyään monissa taloyhtiöissä, niiden yhteisissä saunoissa on kielletty niin vihdan kuin vastan käyttö. Arvattavasti lehtiroskien takia ja joku lienee saanut jonkinlaisen allergisia oireita ja laatinut monisatasivuisen reklamaation ja vaatinut käytön lopettamista tai yrittänyt saada järkyttävän korvauksen haitasta, tiedä häntä onko näin joskus tapahtunut.

Pakko ottaa tähän väliin
Näissä lännen ja idän sanonnoissa on muitakin erikoisia eroavaisuuksia. Samalla sanalla, kun menet sanomaan lännessä karja-aitauksen vieressä, ja sanot että tapa tuo itikka, saattaa paikallinen isäntä ryhtyä tapailemaan puukonkahvaa ja katselemaan alta kulmien, lailla isontalon Antin.

Idässä se itikka saattaa saada kunnon tällin, vaikkapa esimerkiksi vasten kaverin otsaa, kun menee sanomaan vieressä seisoskelevalle, lyö tuota itikkaa, olen päässyt todistamaan jälkimmäisen tapahtuman.

Karate
Aikoinaan eräs kaverini meni sanomaan tuon, vielä nuorelle tyttärelleni, joka harrasti siihen aikaan karatea. Kaveri pyysi, että tapa tuo itikka hänen otsaltaan saat lyödä vapaasti. Suunnattoman nopea liikesarja ja kävi kova läsäys, itikka menetti henkensä ja kaverilla pyörivät silmät päässä, kuin hedelmäpelissä merkit. Kaikki päättyi kuitenkin nauruun, loppu hyvin kaikki hyvin.

Terveyshyötyjä
Onhan tunnettu, että vihtominen tai vastominen, kumpi vain, vilkastuttaa pintaverenkiertoa ja irroittaa kuollutta ihokerrosta. Onhan tuolla rentouttavakin vaikutus, joskus kun lihakset ovat kovasti kipeytyneet tuntuu, että kivuliaisuus vähenee, henkisesti tulee myös upea fiilis. On upeaa kylpeä vihdalla lämpimässä löylyssä ja pulahtaa sitten raikkaaseen veteen uimaan ja kiivetä hetken kuluttua takaisin lauteille nauttimaan uudestaan saunan lämmöstä ja tuoksuista.

Vielä viime hetken sidonta jutut
Kumpaisessakin tapauksessa oli sitten vihta tai vasta, riivitään lehdet kädensijasta ja oksien lehtien vaaleampi puoli tulee sidottaessa ulospäin. Nippu sidotaan tiukasti kiinni vitsaksella, siinäkin on muuten eroja idän ja lännen välillä.

Jotkut tekevät nykyään sidonnan nippusiteillä mutta omasta mielestäni siinä kiivetään niin sanotusti perse edellä siihen puuhun, josta vasta on väännetty. Muovi kuuluu mielestäni vain pesuastioihin saunassa, jos sinnekään, mutta jokainen tekee kuten parhaakseen näkee.

Korvot
katsotaanpa tulisiko varsinkin mökki ja rantasaunoihin takaisin hiljalleen puusta tehdyt isot ja pienemmätkin perinteiset korvot, vaikka osittain siitä tehtynä,sekin voisi vähentää kenties tuota muovin määrää vesistöissä.
Kun sukeltelen tuolla rantavesissä,tulee valitettavasti vastaan aika ajoin, kaiken näköistä muovista tehtyä tavaraa, joka ei kuuluisi sinne.

Loppujen lopuksi
Lopuksi lopputeksti kuten hienoissa teoksissa
Vihta tai vasta, väliäkö sillä. Hyviä löylyjä, ja rennon letkeää oleilua, niistä muodostuu mukavia muistoja, joita voi verestää myöhemminkin. Jaaha mistähän koivusta seuraavan vastan vääntäisinkään, omasta vai naapurin koivusta.