Ja kuinka pistettiin pystyyn ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksesta ja sen seurauksista pidetään nykyään meteliä ja mekkalaa kaikkialla ja kaikista asioista. Jopa oluen lämpeneminen meren rannalla aurinkoisella kalliolla löhöillessä, saati evävoileipien härskiintyminen lämpimässä ilmanalassa, tiukkaan pakatussa voipaperissa aiheuttaa kovan porun.
Tuollaisen sattuessa harmitus kasvaa kohisten kuin Imatran koski, kun vielä kalliossa jääkauden hiomatta jäänyt kovempi kvartsipatti painaa kipeytyneeseen lonkkaniveleen ja herättää tarpeen avautua ja päästää suusta sen verran mojovan noitumisen, että keskiajalla olisi sovitettu jo noidan roolia ylle.

Taskulämmin auringon lämmittämä, yli kuohunut keskiketterä olut on kastellut vaahdotessaan paitasi ja housusi ja helteiseen bussiin noustuasi saat paheksuvia katseita kanssamatkustajilta, kun haiset kuin vanha panimo viinalle, siinä sitä menee taas yksi retku. Kaikki tuo menee ilmastomuutoksen piikkiin.

Rannalta kasvimaalle
Olemme vuosien mittaan omakotitalossa asuessamme, joka vuosi hiljalleen lisänneet takapihalle erilaisten kasvatuslaatikoiden määrää. Vuosivuodelta erilaisten juuresten, yrttien, marjapensaiden ja hedelmäpuiden kasvatus on lisääntynyt, milloin hyvällä milloin huonolla menestyksellä.
Joka vuosi on ollut todellinen jännitysnäytelmä esimerkiksi tomaattien kypsyminen, joskus on jopa pitänyt siirtää syksyllä tomaattien varret ja raakileet sisälle kukkavalon alle, sekään ei aina ole mennyt niin kuin Strömsössä.

Rempan jälkeen
Vajaa kaksi vuotta sitten aloitimme remontoimaan isosti kotiamme ja syksyllä rempan siirryttyä piha-alueelle, takapihaa tuli myllerrettyä melko huolellisesti ja kun kaikki oli viimein valmista, aloimme hiljalleen keskustelemaan kasvihuoneen hankkimisesta.
Seuraavana keväänä taas istutimme kaalista ja perunoista lähtien kaikenlaista popsittavaa herkkua kasvamaan takapihalle, mutta edelleen nakersi ja vaivasi mieltä nuo kypsymisajat, kuin oikeilla kunnon maanviljelijöillä, joilla kymmenet tai sadat hehtaarit olivat viljeltävänä.

Minkälainen tulisi kesästä, riittäisikö lämpö ja vesi sopivassa suhteessa, hiljalleen alkoi kypsyä voimakkaammin ajatus tuosta kasvihuoneesta, tuumailua lisäsi vielä se, että joillakin ystävillä oli hyviä kokemuksia sellaisesta.

Se YouTube
Olen muutenkin YouTuben suurkuluttaja, joten erilaisten kasvihuone rakennusvideoiden katseleminen ja selaaminen pitkin maailmaa sujui kuin vettä valaen. Varsin pian varsinainen kasvihuoneen tilantarve alkoi hahmottumaan, sekä se millaiselle perustukselle sen rakentaisin, samalla sovimme mistä materiaalista sen lattia sitten tehtäisiin.
Muutamien tuttavien, jotka olivat rakentaneet kasvihuoneen rakentamisen kokemuksista, sekä varsinkin amerikkalaisten tekemien videoiden perusteella alkoi hahmottumaan kenen valmistajan kasvihuone tulisi meille.

Kasvihuoneiden monipuolisuus, useiden erilaisten mallien, polykarbonaatti materiaalien vaihtoehtojen, kirkkaan ja kennorakenteet vaihtoehdot ja yhdistelmät ratkaisi myös paljon päätöksissä. Lopputulokseksi tuli Palram canopia hybrid, kooltaan 4,6 neliömetriä.
(Huom tätä ei ole tehty kaupallisessa yhteistyössä)

Kasausohjeet
Kasaamisohjeet ja piirustukset olivat äärimmäisen tärkeitä kasvihuoneen kasauksessa. Materiaalia ja osia on loppupelissä todella runsaasti, pieniä nippeleitä niin että heikkoa hirvittää ja hyvin tärkeitä järjestyksessä tehtäviä kasaamisia, osien liittämistä toistensa kanssa.
Tiedän tapauksia, joissa ohjeet ovat olleet todella puutteellisia, tai puuttuneet kokonaan ja kasvihuone on jouduttu purkamaan osittain muutamiakin kertoja, ennen kuin se on valmis, mikä varmasti on turhauttavaa ja ottaa pattiin kuin se hioutumaton pahkura siellä kalliolla. Kasvihuoneen valmistajalta ja jälleenmyyjältä sellainen on varsin kehnoa tuotetta ja palvelua.

Päätöksiä tilaamisia ja rakentamista
Tilattiin ensimmäisenä paikalliselta maansiirtourakoitsijalta muutama kuutio 0–32 mm salaoja soraa. Kaiken soran ei ollut tarkoitus kuitenkaan mennä perustuksiin vaan myös moneen muuhun käyttöön. Samoin tilasimme rautakaupasta 72 kpl 30x30x5 cm betonilaattoja, jotka kuljetusauto sitten nosti näppärästi Hiabilla tulevan rakennuspaikan viereen.
Parikymmentä vuotta vanha kottikärry huusi hoosiannaa ja kitisi kuin vanha tammi ennen kuin sora oli kärrätty rakennuspaikalle. Tovi meni ennen kuin olin saanut valmiiksi 20 cm paksun tiiviin sorapedin rakennuksen pohjalle.

Olin samana keväänä kärrännyt tuolla vanhalla verrattomalla vekottimella 7 kuutiometriä multaa uuden nurmikon perustaksi, joten tunsin eräänlaista huonoa omaatuntoa moisesta rääkistä.

Polvi parat
Tähän ikään päästyä alkaa olemaan vähän kaikenlaista kremppaa joka puolella, 50 vuoden takuuaika on ylitetty jo kauan sitten. Laatoituksen tuli olla ehdottoman suora, laatat tasan toistensa kanssa ja tiiviisti keinumatta soran päällä.
Ennen kuin nuo 72 laattaa olivat kohdillaan ja kaikki vaaterissa polvet ja jänteet muistuttivat itsestään monesti ja pahasti. Aikoinaan parikymppisenä kollina tuo ei olisi tuottanut minkäänlaista tuskaa, mutta aika ja ikä on näköjään tehnyt tehtävänsä, tosin luulenpa, että nyt on malttia enemmän.

Pystytys
Nyt nuo yksityiskohtaiset, järjestyksessä etenevät ja kuvalliset ohjeet osoittivat ylivoimaisuutensa. Olin erotellut numeroidut osat omiin kasoihinsa, joista oli ensiksikin helppo tarkistaa, että kaikki osat olivat toimituksessa mukana, että myös ohjeiden perusteella ottaa vuorollaan oikeat toisiinsa liitettävät osat eri työvaiheisiin.
Kasvihuoneen alapalkkien ja betonilaattojen väliin laitoin ensiksi painekyllästetyt 2/4 lankut, jotka pulttasin laattoihin kiinni ja niihin nuo alapalkit ruuveilla vastaavasti niihin. Tällaisia ratkaisuja olin nähnyt tehtävän noissa katsomissa tube videoissa, itse ohjeissa ei tuollaisia mainittu lain.

Kasvihuone ei ole mitenkään painava laite, varmaan jossain 40–50 kg paikkeilla jotkut enemmän jotkut vähemmän, koosta riippuen. Tuulipintaa on kuitenkin reilusti, kun tuo itse kasvihuoneilmiö on lisännyt noita myrskyjä, sellainen saattaisi viedä se sanamukaisesti taivaan tuuliin.

Kasaaminen sujui nopeammin kuin osasin odottaa, ja kasvihuoneen tultua valmiiksi, seuraavaksi vaimoni pääsikin jo sisustamaan, laittamaan erilaisia istutus ja kasvatuspöytiä, roikkuvia kukkapurkkeja, niin edespäin rakenteisiin. Syksyllä nähtiin, kuinka suunnattomasti kasvukausi piteni, sisällä oli huomattavasti lämpimämpi kuin ulkona, moniväriset kukat loistivat ja kasvit viihtyivät eli kasvukausi piteni, eläköön tuo kasvihuoneilmiö.

Tällä hetkellä, talvella siellä loistaa niin sanotut kausivalot.
Nyt jo suunnitellaan mitä sinne laitetaan keväällä kasvamaan, onkohan meille kasvamassa viherpeukalot, huolestuttaa hiukan 🙂

Tuollainen pläjäys tuli naputeltua todella pitkästä aikaa, alkaisikohan sitä vetreytymään hiljalleen taas