Huikeat arvonimet

Tapahtuipa tammikuussa, keskellä leudointa talvea, talven pimeydessä kevättä odottaessa huikeaakin huikeampi tapahtuma. Meistä tuli pienen, kauniin pienen neitokaisen isovanhemmat.
Tyttärellemme ja hänen upealle miehellensä syntyi tuo kaunokainen. Ensimmäiset kuvat, jotka saimme tuosta nuoresta neidistä vanhempiensa sylissä, pysäyttivät ja muuttivat sen huikean odottamisen ja jännittämisen, jota luonnollisesti kaikki tunsivat.

No ne arvonimet

Äiti ja Isä
siinä uudet arvonimet pienokaisen vanhemmille, ne kuvastavat rakkautta, vastuuta, välittämistä, elinikäistä tukemista, kuuntelemista, kannattelemista läpi lapsuuden ja nuoruuden. Tasapuolista kohtelua ja kunnioitusta, erilaisista elämän tilanteista huolimatta, joita matkan varrella vastaan tulee.

Mummi ja Vaari
Meille, vaimolleni ja minulle nuo arvonimet, uudenlaiset perhepiirin kutsumanimet ovat aika huikeita. Samalla meille avautui uusi ajan jakso, emme enää olleet vain aikuisten lasten vanhempia, jotka asuvat ja elävät omaa elämäänsä, välillä Suomessa, välillä maailmalla.
Siitä hetkestä lähtien, kun saimme tietää, että on tulossa pieni lapsenlapsi, aloimme tietoisesti ja varmasti alitajunnallisesti valmistautua, hiukan jännittämäänkin ja ennen kaikkea seuraamaan sivusta tapahtumien etenemistä.

Onko olemassa Mummi hormonit
Ajan ja tyttäremme raskauden edetessä, yhä useammin vaimoni johdatteli meidät vauva osastoille eri kauppakeskuksissa. Yhä useammin ja runsaammin erilaisista myyntilähteistä alkoi kerääntymään meille erilaisia vauvan tuotteita. Oli toppapukuja, päähineitä, lattialla olevia leikkialustoja, jne. Repertuaari määrä kasvoi voimakkaasti.

Samoin monet ystävämme lähettivät erilaisia asioita, joita olivat neuloneet, en edes muistanut kuinka pieniä ja tärkeitä voi olla vaikka pienet tumput käsiin, tai pehmeät pienet myssyt.

Olimme säästäneet omien lasten lapsuuden ajalta joitakin asioita, joita voi käyttää arkipäiväisissä asioissa, esim. lampaantaljoilla vuoratun vakosamettisen makuupussin, joka on todella lämmin ja mukava ja josta tiesimme olevan hyötyä. Tyttäremme ja hänen miehensä otti ja ottavat näitä tuotteita mielellään käyttöön.

Mummin syli
Mummille tuo hetki, kun sai lapsenlapsensa ensi kertaa syliinsä, oli kellot ja ajat pysäyttävä hetki. Näki että, liikutuksen, koko liikutuksen tunteiden vyöry hyökyi hänen ylitseen, pienokainen, joka oli sylissä, merkitsi sillä hetkellä kaikkea, ja jolla oli kaikki asiat hyvin.

Minulle itselleni
Tunne kun sain pitää tuota pienokaista sylissäni, oli kyllä uskomaton, siinä oli se pieni ihminen, tuhisija ja hellyttävä pienokainen. Kun sitten viikko syntymänsä jälkeen hän nukkui rintani päällä ensimmäistä kertaa muutaman tunnin levolliset unet. Hetki oli upea ja muistoja herättävä, samalla tavalla omat lapseni olivat nukkuneet hyvin levollisesti, kuunnellen sydämen äänien jyskytystä.

Tunnistan itsestäni, että minulle syttyi hyvin voimakas suojeluvaisto, kaiketi se on jokin alkukantainen, kivikaudelta ja historiasta kumpuava tunne, joka kannustaa tukemaan ja jopa suojelemaan tuota pienokaista ja hänen perhettään, se on varmaan lähes kaikille normaali reaktio.

Saas nähdä
Tuleeko lapsenlapsesta samanlainen mansikkamaalla hajareisin istuva lapsi kuin isoäitinsä, joka oli ahminut mumminsa mansikoita kaksin käsin masuunsa tyytyväisin ilmein, jotain sellaista on kenties odotettavissa. Ainakin kun kuuntelee suunnitelmia, miten tulevaisuudessa mummi meinaa ottaa tyttärentyttärensä istuttamaan ja kasvattamaan puutarhassa erilaisia maukkaita, herkullisia kasviksia.

Itse mietiskelin, että jos muksulla tulevaisuudessa riittää mielenkiintoa, opetan tekemään ruokia pitkin maailmaa, lähtemään makumatkoille, milloin minnekin, kalastuskin saattaisi olla mukavaa, istua ongella ja syödä eväitä.
Saas nähdä
Yks Vaari vaan 😉 😊